Perjantaina 13.10.17 lähdimme siskoni ja äitini kanssa kohti Honkanummen hautausmaata. Paikalla oli mummin miesystävä, mummin veli ja sen vaimo sekä mummin tytär lapsineen ja hänen mies. Päivä oli kaunis kun ei satanut ja tuuleton päivä. Pikkukappelissa jossa oli siunaamistilaisuus, oli myös todella kauniita lauluja joiden aikana itku tuli niin etten meinannut saada henkeä, kun tilaisuus oli ohi menimme viemään kukat haudalle ja lähdimme kohti juhlapaikkaa jossa pyöri diasarja mummista, ja tädistäni sekä edesmenneestä isäsätäni ihan pieninä. En ollut koskaan nähnyt isää pienenä edes kuvissa, joh nyt sain siihen tilaisuuden ja se oli valtavan kivaa. Mummia in kova ikävä. Mutta kun päästiin lähtemään tilaisuudesta niin päätin vielä illalla ottaa yhteyttä serkkuuni ja sopia tapaamisen sekä että jatkossa pidetään enemmän yhteyttä. Koko tilaisuus oli ihan mummin näköinen ja oloinen. Nyt on mummilla hyvä levätä siellä jossain.
Heippa! Pohdiskelin tässä, että siitä on jo kulunut viisi vuotta kun rupesin Pesco-ovovegetaristiksi. Mitä tunteita se minussa herättää? Silloin viisi vuotta sitten, kun halusin ruveta kokeilemaan minkälaista olisi olla kasvissyöjä, niin pohdiskelin, että minkälainen kasvis syöjä? Termejä ja nimiä on niin paljon. On Vegaani, Pesco-ovo vegetaristi, Lakto-ovovegetaristi, jne.... Olin vähän niin kuin "hukassa" siltä minusta tuntui. Kunnes keksin sen, että haluan olla Pesco-ovovegetaristi. Mitä se sitten tarkoittaa? No se on sitä, että syö kasvisten lisäksi kalaa, mutta ei maito tuotteita. Päätin, että en voisi luopua maitotuotteista kokonaan, vaan pikku hiljaa, noh nyt on kulunut viisi vuotta, eikä se oikein ole onnistunut, sillä edelleenkin käytän maito tuotteita. Olenko nyt sitten Pesco-ovo-lackovegetaristi, vai ihan vai Pesco-ovovegetaristi? En halua määritellä kasvissyöntiäni, vain jonkun nimen perusteella, sillä eihän siitä nimestä kukaan mitään ymmärrä, ja jos sanon
Kommentit
Lähetä kommentti